Ämnet för vår första podcast är smärthundens välmående där Anna Boström delar tankar och erfarenheter. Intervjuad av Nona Borgström. Lyssna nedan.
-
-
Hur talar du med någon som inte talar ditt språk? Hur kommunicerar hunden och människan? Hur känner vi människor igen hundars välmående, då de inte med ord berättar åt oss hur de mår? Varför behöver vi andra sorters språk än bara dem vi talar?
(more…)
-
Is it possible to apply multi-species and biodiversity-respecting approaches to the development of leadership and business practice? The answer is yes! These novel approaches to management studies enhance the holistic well-being of both human and non-human beings and are worthy of further exploration.
(more…)When
18.9.2024 14:15 – 16:30Where
Undergraduate Centre & Online
Lecture hall A215 / A2Registration period
20.6.2024 15:00 – 16.9.2024 23:59Event language
English
-
Kuntoutuspalveluiden toteutuksessa on mukana enenevässä määrin erilaisissa tehtävissä avustavia koiria. Koirien rooli kuntoutustyössä voi olla moninainen. Koiralla voi olla samanaikaisesti useita vaikutuksia ihmisen kuntoutumisen polulla.
Tässä kirjoituksessa pohdimme erityisesti ihmisen ja koiran välistä vuorovaikutusta ja siinä toteutuvia ilmiöitä. Ihmisen ja eläimen välinen yhteistyö ja kommunikaatio on jatkuvasti kehittyvää. Uusin tutkimustieto tuo mukanaan lisää osaamista ja syvempiä ulottuvuuksia yhteiseen vuorovaikutukseen.
Tutkimusten avulla on saatu uutta tietoa koiran kyvyistä havainnoida ihmisen kehollisia muutoksia, ja koira tunnistaa esimerkiksi välittäjäaineiden avulla kivun, stressin ja vireystilan. Koira havainnoi ja myös ilmaisee ihmisen hyvinvointiin liittyviä seikkoja ja tullessaan viestinnässään ymmärretyksi dialogisuus ihmisen ja koiran välillä syvenee.
Koiran ja ihmisen välisessä vuorovaikutuksessa on tärkeää antaa tilaa moninaiselle nonverbaalille viestinnälle. Koira voi nonverbaalilla viestinnällään ilmaista esimerkiksi tunnetiloja, tehdä ehdotuksia tai kysymyksiä ja osoittaa huumoria. Koira voi osaltaan parantaa kuntoutustyön laatua toimimalla eräänlaisena sensorina ja kertoen tekemistään havainnoista. Koira voi siten säädellä asiakkaan ja terapeutin välistä vuorovaikutusta.
Esimerkiksi vaikeista asioista keskustellessa koira voi ilmaista asiakkaan voinnista havaintoja, mikä auttaa terapeuttia säätelemään keskustelun kulkua (kuvio 1). Yhteinen kanssasäätely sekä ihmisten että ihmisen ja koiran välillä onnistuu dialogisuuden kautta. Aitoon dialogisuuteen kuuluu mahdollisuus saada tilaa, tulla kuulluksi ja nähdyksi vastavuoroisesti.
Kuvio 1. Kanssasäätely koiran ja ihmisten välisessä dialogisessa vuorovaikutuksessaKoiran kanssa yhteisessä dialogissa sekä asiakas että ammattilainen oppivat itsestään uusia asioita. Koiran avulla voidaan saada uusia ulottuvuuksia kuntoutukseen, mikä voi lisätä ihmisen kykyä tunnistaa oman kehon muutoksia, tunteita ja vireystilaa. Samalla ihmisen itsetuntemus ja minäkuva voivat muuttua. Onnistunut vuorovaikutus eläimen ja ihmisen välillä lisää keskinäistä luottamusta ja asiakastyössä myös turvallisuutta. Ihmisen ja eläimen välinen aito ja kunnioittava vuorovaikutus lisää parhaimmillaan molemminpuolista hyvinvointia.
Koira voi johdattaa ihmiset myös lisäämään hyvinvointia vieden heidät mukanaan erilaisiin ympäristöihin ja sosiaalisiin tilanteisiin. Koira voi toimia sosiaalisena aloitteena ihmisten kohtaamisissa mahdollistaen uusia vuorovaikutustilanteita. Koiran avulla voi saada lisää luottamusta elämään ja sen eri vivahteisiin.
Kuntoutustilanteissa ammattilainen on aina vastuussa dialogisuuden mahdollistumisesta koiran ja tilanteeseen osallistuvien ihmisten välillä. Ammattilaisen yhtenä tehtävänä on johdattaa asiakasta toimimaan siten, että koira saa riittävän työrauhan ja sen sanomaa dialogissa kuullaan ja kunnioitetaan. Koiran kognition ja kykyjen ymmärtäminen on perusedellytys onnistuneelle yhteistyölle. Ammattilaisen vastuulla onkin huolehtia koko yhteistyöprosessin ajan kaikkien osapuolten hyvinvoinnista ja toiminnan laadusta.
Kirjoittajat
Nona Borgström, projektisuunnittelija, DogRisk-tutkimusryhmä, Helsingin yliopisto
Marjaana Raukola-Lindblom, FL, erikoispuheterapeutti, yliopisto-opettaja, väitöskirjatutkija; Psykologian ja logopedian laitos & Sote-akatemia, Turun yliopisto
Kirjallisuutta
Flood, B., Smythe, L., Hocking, C., & Jones, M. (2021). Interprofessional practice: the path toward openness. Journal of Interprofessional Care, 36(5), 635–642. https://doi.org/10.1080/13561820.2021.1981264
Rault, J-L., Waiblinger, S., Boivin, X., & Hemsworth, P. (2020). Positive human-animal relationship: The Power of a Positive Human-Animal Relationship for Animal Welfare. Frontiers in Veterinary Science Front, Volume 7 https://doi.org/10.3389/fvets.2020.590867
-
(more…)“Only certain types of dogs, and certain types of doggy behaviour, are deemed acceptable within the organization, and only within narrow confines of space, time and interaction. In this case, dogs are brought into the organization for a specific purpose, and aspects of ‘dogginess’ are valorized, such as apparent friendliness and accepting human touch, whilst other, equally ‘doggy’ behaviours (like barking, jumping, urinating) are unacceptable.”
Dashper, 2019, p. 5
-
Miniseminaari ihmisen ja eläimen yhteistyöstä hyvinvoinnin tukena.
(more…)Aika
ke 10.4.2024 kello 16–18
Ilmoittautuminen viimeistään 8.4.2024 ja valitse tuletko paikan päälle tai seuraatko miniseminaaria striimauksena.
Tilaisuus on maksuton.
Paikka
Yliopistollinen pieneläinsairaala, Viikki, Helsingin yliopisto, Koetilantie 2–4, 00790 Helsinki (Raitiovaunu 15, Bussi 79 sekä kauemmas jäävät 75, 78, 717, ks. reittiopas.hsl.fi)
-
What do non-human animals have to do with organisational research? How can animal agency and interests become central issues in future organisational research? In our human-run organisations and societies, animals work for and with us in a variety of roles, even though their economically valuable, medical, and health-related contributions are rarely considered as work.
In PAWWS, organisational researchers, veterinary scientists, and clinical dog experts collaborate to generate new and integrated knowledge about human-animal relationships and the intertwined well-being of humans and working animals in organisations.
(more…)
-
Vad har icke-mänskliga djur med organisationsforskningen att göra? Hur kan djurs aktörskap och intressen bli centrala frågor inom en framåtblickande organisationsforskning? I våra människostyrda organisationer och samhällen arbetar djur för och tillsammans med oss i en mängd olika roller, även om denna nationalekonomiskt värdefulla, medicinska och hälsomässiga insats sällan räknas som arbete.
Inom PAWWS arbetar vi organisationsforskare, veterinärmedicinska forskare och kliniska hundexperter tillsammans för att skapa ny och integrerad kunskap om människo-djurrelationer och människors och arbetande djurs sammanvävda välmående i organisationer.
(more…)
-
Monialainen yhteistyö laajenee monitoimijaiseksi silloin, kun ammattihenkilöiden lisäksi mukana tasavertaisena toimijana on asiakas tai esimerkiksi avustava koira. Monitoimijaisen yhteistyön onnistumisen kannalta siihen osallistuvien toimijoiden on tärkeää päästä keskinäiseen erilaisia näkökulmia kunnioittavaan vuorovaikutukseen, jossa tunnistetaan kaikki osaamisalat ja luodaan keskinäistä luottamusta (Bowman ym., 2021, Kekoni ym., 2019).
(more…)
-
“olen oppinut kohtaamaan vaikeita asioita”
“olen saanut uuden hyvän ystävän – koiran”
“hevonen on aina läsnä, turvallinen ja kuuntelee minua”
asiakkailta kuultuaEläinten ja ihmisten hyvinvointihistoria on pitkä. Tällä hetkellä eläimet ovat entistä tärkeämmässä ja näkyvämmässä roolissa yhteiskunnassamme. Eläinten ja ihmisten välinen vuorovaikutus on perusta hyvinvoinnille monella tapaa.
(more…)